Melomaan

Kuva: Lissu

  Suomi Meloolle jatkuvuutta
on miehissä näissä:
On vanhaa ja uutta
kuin konsanaan häissä:
Yhtä vaille 32 kertaa vanhempi
ensimmäistä kertaa nuorempi.
Katso pienen miehen hymyä:
Ei onnellisempi olla vois -
ensimmäinen Suomi Meloo-osuus edessä!
XXXXX; mennään jo, ettei myöhästytä!

runo: athenenoctua 2016

Tällä kuvalla ja runolla on osallistuttu (Suomi Meloo valokuvaus- ja tarinakilpailuun vuonna 2016, jolloin tapahtuma melottiin välillä Keuruu - Padasjoki. 
Kuva on jostain sieltä väliltä ja kuvan melojat ovat jo lopetetun Teuronjoen Latu ry:n puheenjohtaja; joukkueen vanhin meloja sekä joukkueen ensikertalainen ja samalla nuorin meloja. 

Kuva runoineen voittivat kilpailun. 

Minä uskon luontoon

                                                                 Minä uskon luontoon

Vesi kuljetti minua

eteenpäin,

kysymättä mihin olen menossa,

tahtomatta tietää määränpäätäni.

Se oli tyyni ja rauhallinen,

silloin kun minäkin olin.

Se oli myös myrskyisä,

silloin kun sisälläni myrskysi.

Aina se kuitenkin kannatteli,

kuin äiti lastaan.

Kallio selkäni takana,

pysyi pystyssä murenematta,

vaikka nojasin siihen

koko painollani,

hakkasin siihen nyrkkini

verille, elämän kolhiessa.

Se oli luja ja tukeva,

kuin isä lapsilleen.

Neulasmatto pehmensi askeleeni

metsä kuuli äänettömän puheeni,

iloni, nauruni, suruni, itkuni.

Puut, eläimet, kasvit,

säilyttivät salaisuuteni,

eivät jakaneet niitä muille.

Se oli paras ystäväni.

                    080826 athenenoctua

Hyvää matkaa eno

 Pöllönkulma -blogissa julkaisemani runo (Pöllönkulmalla tapahtuu: Enolle)

Enolle 20.7.2023

Aamuna kesäisen kauniin päivän,

lensi ikkunalle pieni lintu.

Pyysi siivelle istumaan, mukaan lähtemään

Eno linnun siivelle nousi ja mukaan lähti,

pyysi, esitti toiveita kaksi:

vie mut luokse äidin, isän ja veljien -

 ja pidä huolta heistä ketkä tänne jää

Hyvää matkaa eno❤

                                  200723 athenenoctua

Kevätaamun henkäys

Pöllönkulma -blogissa julkaisemani runo (Pöllönkulmalla tapahtuu: Kevätaamun henkäys)

Kevätaamun henkäys - Isotädin muistolle

Sinä niin pitkän matkan kuljit

ja suljit silmäsi keväisenä aamuna,

että taisit tietää rakkaiden jo odottavan,

niin kaunis oli hymy kasvoillasi

kun näin sinut viimeisen kerran. 

Saan itsekin hymyn huulille,

kun lapsuuden muistot tulvii mieleen,

poskille kyyneleet valuen.

Mikään mittari ei voi mitata ikävämme määrää,

mutta tiedämme, että sinun on hyvä olla.

Hyvää matkaa Helmi-täti 💗

                        020522 athenenoctua

Ötökkätutkija

 Pöllönkulma -blogissa julkaisemani runo (Pöllönkulmalla tapahtuu: Tirauttaisinko pienet itkut vai nauraisinko vain?)

Ötökkätutkija

Kaikki mulle tänne heti nyt: 

täältä tullaan elämä!

Silmin kirkkain 

kolmen seuraan liittyi neljäs.

Maailma, olen valmis oppimaan,

kaiken mitä näytät, 

kaiken tahdon tietää, 

kaiken tahdon tutkia.

Koko pienestä sydämestään 

on pieni mies rakastanut kaikkia

läheisiään, enemmän kuin voit

käsittää 💖   

                     athenenoctua 290523

Ristipistoin tehty syntymätaulu, jonka kehyksen taakse kirjoitin ko. runon. 
Pienen miehen suuri sydän rakastaa, rakastaa, rakastaa... 250426 

Avainkaapin avaimet

Pöllönkulma -blogissani julkaisema runo (Pöllönkulmalla tapahtuu: Tirauttaisinko pienet itkut vai nauraisinko vain?)

Avainkaapin avaimet

Laatikkoon hukkui avain vanhaan Dodgeen,

avaimen uuden Porschen voi laittaa kaappiin

jemmaan, säilöön, piiloon, talteen.

Kunnes on aika taas lähteä jatkamaan matkaa.

        athenenoctua 280523

Pienen pieni lehti

 Pöllönkulma -blogissani julkaisema runo (Pöllönkulmalla tapahtuu: Pienen pieni lehti)

 

Pienen pieni lehti
meidän pihakoivuun ehti.
Vielä eilen ikkunoista näkyvä
maisemani oli harmaa,
nyt se on hennon vihreä,
se on ihan varmaa.

Sinivuokot, valkovuokot,
joita pienet nyrkit täynnä
ennen kotiin kannettiin
ja äidille, mummolle
annettiin
ovat nostaneet kasvonsa
kohti aurinkoa.

                040525 athenenoctua