Yhteinen päätös

Yhteinen päätös


Päätös oli tehty

kaksi viikkoa aikaisemmin,

lomalla.

Oli päätetty,

ettei kerrota kenellekään,

se on meidän 

salaisuus.


Lopullinen päätös tehtiin

silloin, 

kun soitin 

Merisotakoulun aulan

yleisöpuhelimeen,

vasta kaiverrettu sormus

farkkujen taskussa.


Olisi ollut helppo perua,

sanoa,

ettei sormusta ole.


Sillä samalla

päättäväisyydellä

jolla kihlauduimme

toisiamme näkemättä,

olemme jatkaneet 

kaikki nämä 37 vuotta.



athenenoctua 280922


Uneton yö

Uneton yö

Lento XY 987.
Saapumisaika kotiin
joskus päivällä.
Välilasku Moskovassa.

Katsoin tutkasta
kun kone nousi.
Silmissäni taulu
Suojelusenkelistä
suojelemassa kahta lasta.
Korvissani vanha laulu
Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie.

Sitten kone katoaa
seurannasta
jossain Siperian yllä.
Hätä. Paniikki.
Päivitys. Päivitys. Päivitys.
Konetta ei näy.

Pitkä uneton yö.
Kunnes lento vihdoin
näkyy tutkassa
vähän ennen Moskovaa. 

Vannoin itselleni
etten koskaan enää
seuraa yhdenkään lennon
kulkua tutkasta.

Ja tein sen taas. 
Valvoin taas ne 
aamuyön tunnit,
suden tunnit. 


170922 athenenoctua

Voisiko joku vielä rakastaa?


Nuori tyttö sinisessä tukassaan,
kyyneleet poskillaan,
ovat jo kuivuneet mustiksi raidoiksi.
Ihmiset kahvilan ikkunan takana
kulkevat toistensa ohitse
huomaamatta toisiaan, näkemättä.
Välinpitämättöminä.
Rakastamatta.

Pöydän ohi kulkee nuori poika,
ujo ja hiljainen.
Pysähtyy, kysyy varovasti
saako istua tytön seuraan.
Ei odota vastausta,
istuu ja kysyy mikä hätänä.
Tyttö nostaa katseensa,
hymyilee,
joku kai sittenkin välittää.
Voisiko joku vielä rakastaakin?


100922 athenenoctua

Syksy

Syksy

Syksyn ensimmäisenä päivänä
    hymyilimme urheasti päiväkodin pihalla.

Syksyn ensimmäisenä päivänä
    seisoimme ylpeinä koulun pihalla
    muiden isien ja äitien kanssa.

Syksyn ensimmäisinä päivinä mietittiin
    "Kyllä se pärjää, aikuinen mies"

Tänään, kesän viimeisenä päivänä,
kun uudessa kodissaan on jo syksy,
    ikävästä huolimatta
    olemme onnellisia puolestaan.

UNELMA ON TOTEUTUNUT.


310822 athenenoctua

Ennen kuin yhteys katkeaa

Ennen kuin yhteys katkeaa

Livahdin sisään 
    automaattiovesta
- ennen kuin yhteys katkeaisi. 

Etsin paikan sohvalta,
    nurkasta
- ennen kuin yhteys katkeaisi.

Tilasin kahvin,
    korvapuustilla
- ennen kuin yhteys katkeaisi.

Kahvi, korvapuusti...
- yhteys katkesi...

HEI HERÄÄ, OOTSÄ OKEI?
Joo - kai - missä mä oon?
Missä mun kahvi? Ja korvapuusti?
Ja hei, missä mun läppäri?

Tässä. Täällä katkesi yhteys.


260822 athenenoctua

Runotorstai: NAISASIA

 Naisasiaa

Suuri sydän, lämmin syli
pehmeät kädet.

Sullahan on uusi pusero
(vanha olikin jo vähän kulahtanut)
Taidat olla vähän laihtunut?
(olitkin vähän ylipainoinen)

Muistatkos sen entisen Laineen Kertun?
(mulla olis hyvä juoru siitä)

Naisasiaa. 

Suuri sydän, suuri syli,
karheat kädet.

Nätti mekko, sorjat sääret pääsee
hyvin esille. Käyttäisit useammin.
Tarkoitan sitä.

Ei ole ulkonäkö tärkeintä,
jokaisesta löytyy jotain hyvää, 
kun vain katsoo.

Muistatkos Laineen Kertun?
Pitäisi mennä auttamaan,
lähdetkö mukaan?

Miesasiaa. 

Naisasia ja miesasia.
Yhteistä ja eroavaisuuksia.
Katsotaanko peiliin. 


180622 athenenoctua

Runotorstai: HELLYYS

 Hellyys


Pieni poika, 
vasta viikon ikäinen,
ripsien varjot poskillaan,
turvassa 
isän kainalossa.
Sydämeni hellyyttä
täynnä.

Pieni poika,
kasvanut aikuiseksi jo,
yksin omaan kotiin
muuttaa,
isän neuvot mukanaan.
Sydämeni hellyyttä
täynnä.

Voisinko kaiken sen
hellyyden
rakkauden
jota sydämessäni kannan
laatikkoon pakata
ja rakkailleni paketissa
antaa
- ettei se koskaan katoaisi. 


260522 athenenoctua 


Runotorstai: VALTA

Valta

Olen kuvitellut,
luullut,
uskonut ihmisten
tarkoittavan
mitä sanovat.

Olen kuullut
kauniita sanoja,
kehuja,
kannustusta,
saanut halauksia.

"Avaa silmäsi
- ja sulje sydämesi"
Suljen sydämeeni
vain kaikkein rakkaimpani,
jätän ulkopuolelle
kaikki ne
joihin en luota.

Sillä minulla
on valta valita
kuka on minun
arvoiseni.


210522 athenenoctua

Runotorstai: USKOLLISUUS

 Uskollisuus

Sanaton lupaus
silmiin katsominen riitti.
Yhdessä koettiin kylmä
talvi,
selvittiin,
päätettiin jatkaa matkaa
samaan suuntaan.
Yhdessä.

Kesällä luvattiin
virallisesti
pitää huolta toisistamme,
olla uskollisia
elämämme loppuun saakka.

Elämä muistuttaa
tasaisin välein
ettei sen loppua voi ennalta 
tietää kukaan.

Uskollisuutta ei ole
kumpikaan kyseenalaistanut.
Ensilupaus on pitänyt, kantanut. 


130522 athenenoctua


Runotorstai: KUULUISUUS

Mitenkähän tämän alustaisin - ei tätä taida oikein runoksi voida sanoa? Sanoja peräkkäin, todellinen muisto kuitenkin. Kuuluisuuksia parin kesän ja talven ajalta tanssilavalta - ja mihin ovatkaan he päätyneet? Aivan kuten ennenkin, paljon ennen minua :) 


Julkkikset 



Tanssilavan pihalla 

kiiltää vastakiillotetut tanssikengät

kellohameen helmat heilahtaa.

Auringon viime säteet paistaa männyn

runkojen välistä portille

ja lipun myyntiin.


Salin puolella asennetaan viimeiset

kaiuttimet, nauhalta tulee ensimmäiset foxit

ensimmäiset tanssijat lämmittelee 

keskellä lattialla

- ne jotka etsii ensimmäisiä askeleitaan

pystyssä pysymiseen 

ja jotka nostetaan syliin kun illan

solisti astuu lavalle. 


Neljän tunnin päästä musiikki loppuu,

lavan edessä on tungos

- saanko nimmarin, oot niin ihana.

Tänään otetaan selfieitä,

silloin oli postikortteja.


Postikortteja, jotka tänään koristaa

julkkisten nimikirjoituksin 

mökin ulkohuussin seiniä.


180422 athenenoctua

Runotorstai: JÄÄHYVÄISET

 Jäähyväiset

Olisi varmaan jo aika.
Joka kerta sanon itselleni,
että se on turhaa.
Turhaa ajatella,
turhaa muistella.

"Soitellaan.
Pidetään yhteyttä."

Siihen se jäi.

Turhaa on ajatella
ja turhaa on muistella,
kun en minäkään olen heidän
ajatuksissaan.
Eivät hekään muista minua.

On aika jättää jäähyväiset niille 
joille olen muuttunut turhaksi
ja jotka ovat muuttuneet turhiksi 
minulle.

Hyvästi.


180422 athenenoctua



Runotorstai: TOTUUS

Totuus

Auringonpaiste
valkeat pilvet kuin pumpulia.
Linnunlaulu pihakoivussa
portaiden narina.

Kesäaamu
rakkaasi istuu portaille viereesi.
Ojentaa kahvikupin ja sanoo
"Huomenta, olet rakas"

Siinä on totuus. 

240322 athenenoctua 

Runotorstai: KIIRE

Kiire

Sen pitää olla valmis huomenna
ja minä tajusin sen vasta nyt.
Olen aina myöhässä
viime tipassa.

Kiire, kiire, kiire.

Vielä on hyvin aikaa,
kyllä tässä ehtii.
Ei sen tekemiseen
niin kauaa mene.

Kiire, kiire, kiire.

Voisikohan joskus 
aloittaa ihan heti,
heti kun saa ohjeen,
määräyksen, tiedon
tehtävästä.

Olisi aikaa,
voisi tehdä rauhassa
ja lopussa rentoutua.

Ei olisi kiire. 

160322 athenenoctua

Runotorstai: Sininen

 SININEN


Sukan sinisen
 ja pipon punaisen,
huivin valkoisen,
 paidan vihreän.
Kirjava, raidallinen
kuin sateenkaari.

Iloa, väriä, 
niitä tahdon päivääni
- miksen järjestäisi
sitä itse?

Pyydän kylään ystävän,
toisenkin. Ehkä naapurinkin.
Ostan kakun, pidän juhlat.
En suostu suremaan
enkä murehtimaan.

Sinisen taivaan alla
on lupa iloita,
nauraa, rakastaa.

100322 athenenoctua



--------------------------

Tämä oli siis Sujen Runotorstain aiheena torstaina 10.3.2022
Siirsin runon Pöllönkulman "normiblogista" ja tässä sinne jätetyt kommentit: 

  1. Ajoittaisia hetkiä jolloin lahjasi paljastuvat, kokemattomuus pilkistää myös vaan se häviää kunhan saat kirjoitettua jokusen lisää. Sitä alkaa ajatella runon muotoa, sanojen ja lauseiden yhteyksiä, merkityksiä ja sitten kun tajuaa että niitä suomen kielen tolkuttomia sijapäätteitä voi käyttää, varsinkin loppusointu riimeissä, kokolailla kahjosti niin a vot.

    Kehoitan, taputan, ylistän, mitä vaan että jatkat näiden tekemistä, näen sinussa ruuneperin joka perii ruunan, ei kun siis hänen lahjansa, jotka vialuttelevat hienoimpiaan hetkittäin.

    Oi Pö-lö, sinun tähtesi on syttynyt, kauaskin voi valo sen, sivistää pimeintä universumin nurkkaa ja koloa, niihin voimallaan ylttäen.

    VASTAAPOISTA
    1. Kiittää taas ja kumartaa.
      Runoilut, loruilut on olleet syntymäpäivä tms. runojen/lorujen kirjoitteluja ja niissä aina automaattisesti tulee käytettyä loppusointuja. Ja yleensä vielä ovat lapsille suunnattuja. Loppusoinnuista tuntuu olevan vaikeahko päästä eroon :)

      Punastuen kiitän kehuista - vaikka runotorstain aiheena olikin sininen - ja lupaan jatkaa yrittämistä. Loppusoinnuilla ja ilman. ;)

      POISTA
  2. Väriä, iloa, ystäviä, mitäpä sitä ihminen muuta kaipaa. Oikein hyvänmielenruno.

    VASTAAPOISTA
    1. Kiitos Repu; sinunkin sanasi ovat hyvänmielen sanoja <3

Runotorstai: Toivo


Sujen innoittamana elämäni ensimmäinen runo, muutakin kuin onnittelu- tms. runo.
Mursu kuunteli ja hyväksyi, siksi uskallan tämän julkaista.
*******************

Toivo

Elämä - ja sen veli Toivo
Toinen toisella puolen maailmaa
ja toinen toisella.
Ikävä ei lopu koskaan - jos ei itse sille mitään tee.

Toivo lähtee liikkeelle,
matkaan, ei tarkkaa tietoa suunnasta,
mutta Elämän kipinä mukanaan kuitenkin.
Joskus erotessaan sen siskoltaan saanut.

Matka on pitkä, tapaa paljon ihmisiä.
Vihaisia, väsyneitä, ystävällisiä, kilttejä.
Muutkin sisarukset on maailma erottanut,
mutta Elämän veljen tavattuaan,
uskovat veljensä vielä palaavan.

Tulee päivä, kun aurinko nousee,
ei pilviä.
Toivo katselee kauas taivaanrantaan,
auringon leikkiä veden pinnalla.
Lintujen leikin, auringon säteiden lomassa
hän näkee viimein etsimänsä:

Kauniin sisarensa Elämän.

040322athenenoctua




--------------------------------
Tämä oli siis Sujen Runotorstain aiheena torstaina 3.3.2022
Siirsin runon Pöllönkulman "normiblogista" ja tässä sinne jätetyt kommentit: 

  1. No jopas! Olen kauhian hämmästynyt!! Runoilija piilossa Pöllössä, päästä useammin ulkoilemaan jos tätä tasoa tulee tekstiä, kerraassaan loistava ensirunoksi!! Wuhuu!! Hyvä Pö-lö!!

    VASTAAPOISTA
  2. Pöllöllä on sana hallussa. Vaikuttava runo!

    VASTAAPOISTA