Runotorstai: KIIRE

Kiire

Sen pitää olla valmis huomenna
ja minä tajusin sen vasta nyt.
Olen aina myöhässä
viime tipassa.

Kiire, kiire, kiire.

Vielä on hyvin aikaa,
kyllä tässä ehtii.
Ei sen tekemiseen
niin kauaa mene.

Kiire, kiire, kiire.

Voisikohan joskus 
aloittaa ihan heti,
heti kun saa ohjeen,
määräyksen, tiedon
tehtävästä.

Olisi aikaa,
voisi tehdä rauhassa
ja lopussa rentoutua.

Ei olisi kiire. 

160322 athenenoctua

10 kommenttia:

  1. Nyt jo löytyy muotoa, hyvä hyvä!! Ihan teknisesti ottaen, olet ottanut viikossa ison loikan. Musita että runoissa ei tarvitse oikeinkirjoituksen mennä oikein, lauseita voi väännellä, käänellä, jättä pois persoonapronomineja, runoissa yksinkertaisesti voi osan säänöistä rikkoa, ja pitääkin.
    En itse ole opetellut runoutta ottamalla selvää niistä, oliko niitä nyt 16, erilaista riimittelyn tapaa, tykkään löytää asioita kirjoittamalla.
    Heikki Salo (Miljoonasade) sanoi jotta juice on hänen tietääkseen ainoa joka käytti kaikkia 16 tapaa. Mestari.
    Usein kun lukee äänee jonkun kohdan niin on helpompi päättää miten sen pitää mennä, ääneenluku auttaa sen kokonaisuuden muodostamisessa, jotta siitä tulee toimiva.
    Hyvä Pöllö, jatka kirjoittamista, ei se niin vaikeaa ole. Hyvän runon kirjoittaminen on helpohkoa, kun vaan kirjoittaa niin niitä tulee. Loistava runoaus vaatii sitten niitä lahjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiittää ja kumartaa, siipeään sievästi leyhäyttäen.

      Kotiraadilla aka Mursulla tämän kuunnellutin. Ja tunnustan: runo itse asiassa kertoo kirjoittajasta, jolla on tapana jättää kaikki aina viime tippaan; "kyllä sen ehtii".

      Poista
  2. Aivan ihanaa pohdintaa viime tipassa... mulla myös usein iskee deadline päin pläsiä... selvitty on ja yllätyksekseni innostuin runo"tyyppisestikin" pohtimaan maailmamenoa... tämän RUNOtorstain myötä... hauskaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Kiire - deadline - tosiaan saa minunkin ajatukseni liikkumaan ihan toisella tavalla kuin se "onhan tässä vielä aikaa" 😅
      Harmi, että Poika on perinyt ominaisuuden minulta, tosin nyt opiskellessaan ponnistelee viime tippaa vastaa.


      Mutta tämä ON hauskaa, löytää itsestään uusia puolia.

      Poista
    2. Vähän tyytyväinen että aloin taas isännöimään, että jota koska kun kunnes!!! Eli kaksi alkoi teistä kirjoittaa runoja ihan vain päätöksellä ja koska sattui llemaan runotorstai, aouuuu!!

      Poista
    3. Joskus tarvii vain jonkun joku tuuppaa vähän. Katotaan kuin kauan tätä kestää... 😝😉

      Poista
  3. Ja runojakin omassa lokerossaan. Aloittamisen vaikeus ja kiire jotenkin tykkäävät toisistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kuinka kauan olen tätä suunnitellut, että saisin oman lokeron näille runoille tai ainakin kokeiluille.
      Miten vaikeaa olikaan yhden sivun luominen - vaikeampaa kuin tämän kertainen runo 😅

      Poista
  4. Kuvaava runo kiireestä <3 Noin se on aina mennyt minullakin, että viime tingassa. Vanhemmiten olen hieman jo saanut kuriin itseäni ja kykenen aloittamaan ajoissa - siis joskus edes. Mutta se aloittamisen vaikeus, se on ihan uskomattoman vaikeaa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AilaKaarina <3
      Minäkin olen yrittänyt opetella ajoissa aloittamista sitä mukaa kun ikää tulee lisää ja sitä mukaa kun aikaa on enemmän - sitä kun on viime vuodet ollut aamusta iltaan :) Tosin jotkut päivät vain ovat niitä, joina ei saa aikaan mitään, vaikka kuinka haluaisi ja olisi aloittanutkin jo.

      Poista

Kun kerran tänne eksyit, niin kerrohan mitä ajatuksia suuren runoilijan kynä mielessäsi herätti :D